Lahja sininen

Olemme päättäneet antaa tänä jouluna toisillemme tasan kaksi lahjaa. Toiseen on kirjattu muutama erityisesti mieleen jäänyt muistikuva menneeltä vuodelta. Päässäni jo vilisee, kun mietin mitkä. Tarjolla on raskasta ja kepeää, kesää ja talvea. Toisessa paketissa on yhteinen päivä Helsingissä. Sellaisia olemme harrastaneet hyvällä menestyksellä jo aikaisemmin, me helsinkiläiset.

Mielikuvalahjassa parasta on sen rajattomuus. Voin halutessani panna pakettiin koko Välimeren vihreän sinen, sikinsokin rinteeseen rakennetut talot ja niiden väliin työntyvät kapeat, elämältä lemahtavat kujat. Oleanteri mahtuu ylikukkineine terälehtineen samaan pakettiin, ja lounaskuppilan keikkuva pöytä, pienen rähjäisen pihan sitruunapuu, pölyinen vieraskielinen kirja kadunvarren antikvariaatin korista.

Helsinki-päivässä parasta on ajattomuus. Emme ole hoitamassa asioita, suorittamassa välttämätöntä kulttuuritekoa emmekä elvyttämässä kelvottomasti hoidettuja ystävyyssuhteita. Kuljeksimme kaduilla kuin vieraan maan kaupungissa, istumme kahvilaan, kun tuntuu siltä, kirkonpenkkiin, jos ovi sattuu olemaan auki, ja pienen turhautuneen kierroksen jälkeen ravintolaan, joka ei ehkä ole paras eikä halvin, mutta jää mieleemme siksi, että lopulta nälkäisinä valitsimme sen. Katselemme gallerioiden ikkunoista kuvia, joihin emme jaksa tutustua tarkemmin. Pienten liikkeiden näyteikkunoissa näemme tavaroita, joita marketit eivät myy. Kaupoissa kuljeksimme miettimättä, mikä olisi tarpeen, ja vältymme tekemästä turhia ostoksia vain siksi, ettemme viitsi ottaa niitä kantaaksemme. Selailemme hajamielisinä kirjoja, joiden sivuilla kasvaa pioni, paistuu ciapatta tai nousee sisävesijärven aurinko. Jossakin Korkeavuorenkadulla tai Töölöntorilla tai Hakaniemen hallissa ihmettelemme, onko tämä Suomessa. Meistä tuntuu kummalliselta, että kahvilassa voi tehdä tilauksen lauseita etukäteen sorvaamatta ja että osaamme Rautatieasemalle ilman karttaa.

Niin kauan kuin katsomme porttikäytävien läpi sisäpihojen vihreään, olemme elävässä kaupungissa, elossa. Onnelliseksi tekevän lahjan voi antaa toiselle muutamalla lauseella.