Täydellinen t-paita

Työhuoneeni on kylmä. Päiväkodin lamppujen valokiilassa sataa ohutta lunta. Pöydällä on sekalaisia kasoja, bussiaikataulu Nice-Beausoleil, psykiatrin jonnekin taakse jääneiden vuosien aikana Mikolle määräämien lääkkeiden luettelo, maksamaton puhelinlasku, Galleria Marian omistajan puhelinnumero, Asunto Oy Tapanilan Huhtahovin ylimääräisen yhtiökokouksen allekirjoittamaton pöytäkirja, rue Albertin punaseinäisen ravintolan käyntikortti, Caritaksen kummikirje, punasortsisen aids-orponi kuva, nauhakansiollinen keskeneräistä pyhäkouluasiaa, Karin tuoma rulla intialaista wc-paperia, Mikon tautimapit, täydellisen t-paidan kotelo.

Parannetaanko järkytettyjä sydämiä kemikaalein? Ajaako Beausoleil'n bussi Monacon kautta? Ehdinkö ikinä galleriaan? Mitä lähetän aids-orvolleni joululahjaksi? Kiittääkö hän minua taas omakätisellä kirjeellä, vaikka en saisi lähettäneeksi mitään? Säilömmekö intialaisen vessapaperirullan järjestämättömän arkistotavaran joukkoon? Tehdäänkö Tapanilassa lumityöt niin, että käytäviin lohkotaan pystysuoret reunat? Palaammeko koskaan rue Albertin punaiseen huoneeseen? Mitä kuuluu rue Trachelin lounasravintolan auliisti palvelleelle androgyynille?

Täydellisen t-paidan kotelossa lukee: "Täydellinen t-paita on luotettavampi kuin perheauto ja uskollisempi kuin nelijalkainen ystäväsi. Se ei välitä syötkö kovia rasvoja eikä herätä aamuyöllä keskustelemaan tunteista. Täydellinen t-paita ei julista vieraskielisiä iskulauseita eikä vanhoja olutvitsejä. Täydellinen t-paita on aina muodissa, säilyy tyylikkäänä vaikka ei koskaan näkisi silitysrautaa ja pitää kuosinsa pesusta pesuun. Sellainen paita päällä on rakennettu pilvenpiirtäjät, valloitettu napamantereet ja kävelty kuun kamaralla. Tämä on täydellinen t-paitasi. Älä pidä muita t-paitoja."

Selässä, lapaluiden välissä, on Mikolla yhdessä nivelvälissä painoarka, selkänojiin hankalasti osuva kohta.